15.9.2024 Espoo

Suur-Leppävaaran Demarit:  Espoon yleiskaava 2060 – Luonnon hyvinvointi on kaiken hyvinvoinnin edellytys

Espoon kaupunki lähetti kesäkuussa lomakauden alettua kaupungin ”yleiskaava 2060” -luonnoksen espoolaisten arvioitavaksi. Lopullisesti kaava hyväksyttäneen kaupunginvaltuustossa 2027, jolloin sen toteuttaminen myös alkaa. Voimaan tultuaan  se kertoo, millaiseksi Espoo aikoo kasvaa. Asumisen ja rakentamisen suuntaviivoista aivan kuten virkistysalueiden, työpaikkojen ja palveluiden sijoittumisesta päätetään yleiskaavassa. Koska on kysymyksessä asukkaiden arkeen erittäin merkittävästi vaikuttavista asioista, tulee  asukkaiden mahdollisuus kommentointiin ja aitoon vaikuttamiseen turvata koko kaavavalmistelun ja päätöksenteon ajan.

Kaavaluonnos rakentuu ennusteelle, jossa Espoo kasvaa parissa kymmenessä vuodessa 300 000 asukkaan kaupungista puolen miljoonan metropoliksi. Asuntorakentaminen, liikennejärjestelyt ja työpaikka-alueet on suunniteltu tämän mukaisesti. Kuten tiedetään, ennusteilla on usein tapana toteuttaa itseään ja muuttua tavoitteeksi. Jo nyt voidaan todeta, että asukasmäärän kasvutavoite on ylimitoitettu ja samalla se kuitenkin jättää huomiotta esimerkiksi ikääntyvien asukkaiden ja heidän palvelutarpeidensa merkittävän lisäyksen. Myös asumishyvinvointia laskevan liian tiiviin kerrostalorakentamisen määrä kasvaa.

Suur-Leppävaaran alueella suurin häviäjä on luonto. Tarvitsemmeko todella pikaraitiotiesillan yli Pitkäjärven? Pitääkö Lintuvaaran pohjoinen metsä halkoa teillä ja rakentaa uusi asuin- ja työpaikka-alue metsään, joka on yhdessä Monikon metsän kanssa ainoa varteenotettava seutumetsä ja hiilinielualue Itä-Espoossa? Suur-Leppävaaran Demareiden mielestä luonnon hyvinvoinnin vaaliminen on espoolaisten hyvinvoinnin vaalimista. Siksi Espoon kaupunki- ja seutumetsiä sekä virkistysalueita ylipäänsä  tulee pikemminkin laajentaa kuin supistaa.

 Kaavaluonnoksen myötä koko Suur-Leppävaaran alueella tapahtuu vettä läpäisemättömän maa-alueen dramaattinen kasvu. Olemme kehityksessä, jossa maaperän oma lämmönsäätöjärjestelmä heikkenee ja alttius niin rankkasateiden aiheuttamien  paikallisten  tulvien haitoille kuin lämpösaarekeilmiölle lisääntyy. Erityisen uhanalaisia ovat Leppävaaran keskuksen ja Perkkaan alueet. Yleiskaavaa hyväksyessämme voimme kääntää kielteistä kehitystä. Yksittäinen hyvä tekokokonaisuus on esimerkiksi jättää Vermon raviradan alue rakentamatta, säilyttää sen hulevesialueet ennallaan ja  pitää Talin huipun metsiköt koskemattomina.

Kaavaluonnosta käsitellään aikana, jolloin ilmastokysymykset, luonnon hyvinvointi ja sen monimuotoisuus ovat jatkuvan julkisen keskustelun kohteena. Espoon kaupunki on omissa ohjelmissaan sitoutunut vaalimaan kestävää kehitystä ja luonnon moninaisuutta. Näyttää kuitenkin siltä, että nämä ja niin kansalliset kuin EU-tason luontostrategiat mukaan lukien tänä vuonna voimaan astunut ennallistamisasetus eivät ole kulkeutuneet yleiskaavan kaavamerkintöihin. Tähän on saatava korjaus.

Jotta Espoo kasvaisi ja samalla voisi huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista, on sen huolehdittava myös luontonsa hyvinvoinnista. Monimuotoinen luontoympäristö – yhtä lailla Monikonpuro noroineen Itä-Espoossa kuin Nuuksion suuret metsäalueet järvineen – ovat kaupungin menestystekijöitä. Annetaan luonnon ja Espoon kasvaa yhdessä.  

Suur-Leppävaaran Demarit ry